Humiseva harju on Emily Brontën ainoaksi jäänyt romaani, joka kertoo Heathcliffin ja Catherinen monimutkaisen rakkaustarinan. Kirja on julkaistu alkuperäisesti vuonna 1847.
---
Aloitin kirjan lukemisen eilen illalla ja etenin silloin tarinassa periaattessa sen alkupisteeseen. Tarina alkaa herra Lockwoodin vieraillessa vuokraisäntänsä herra Heathcliffin luona. Lockwood viettää yön Heathcliffin talossa ja näkee unta, jossa Catherine-niminen nainen pyrkii taloon sisään. Myöhemmin palattuaan kotiin Lockwood pyytää palvelijaansa kertomaan Heathcliffin tarinan. Etenin eilen pisteeseen, jossa Heathcliffin tarina oli siis vasta alkamassa.
Aluksi oli vaikeaa päästä vanhan kielen tuntumaan, varsinkin kun olin lukenut tätä kirjaa ennen juuri suomalaista nuortenkirjallisuutta joka onkin tämän kirjan kieleen verrattuna hyvin erilaista. Pian kuitenkin totuin ihanaan vanhaan tunnelmaa ja kirja tuntui imaisevan mennessään, varsinkin kun tänään pääsin lukemaan "varsinaista tarinaa". Minulle selvisi muun muassa, että Heathcliff on Earnshawin perheen ottolapsi, jonka perheen isä toi mukanaan Liverpoolin vierailultaan. Catherine on Earnshawin perhee oikukas tytär.
Kirjasta hehkuu oman aikansa kirjallisuuden tyypillisiä piirteitä, vaikka se tuntuu olevan rohkeampi kuin aikaisemmin lukemani tuon ajan kirjat.
Tällä hetkellä tarinassa päähenkilöt ovat vielä lapsia, joten en ole ehtinyt vielä kovinkaan pitkälle. Luen kuitenkin kirjaa varmasti tänään eteenpäin ja päivitän tänne sitten huomenna lisää pohdintoja (vaikken kyllä tässä postauksessa ehtinyt vielä pohtimaan kovinkaan syvällisiä...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti